Nukahda

Ihmis ruumis väsynyt,
kaatuen sängylle käy.

Nukahtaen.

Parempaan huomiseen.


26/11/2012

Ajatusten ulkopuolinen hiljaisuus

Et sano mitään,
et halua tai pysty,
sitä en tiedä.

Mutta se,
että sinulla on paha olla,
vaikuttaa minuunkin.


Nostaisit pääsi,
katsoisit silmiini ja sanoisit jotain.

Vetäisit vaikka syrjään ja kertoisit mikä on.

Muutama pieni sana,
elekkin...


Katson ja kuuntelen,
vaikket sitä välttämättä huomaakkaan.

Mietin mitä pitäisi tehdä,
jotta sinulla vain olisi parempi olla...


Olet erilainen,
ja siitä pidänkin sinussa.

Et saa mennä rikki.


Tärkeä.


26/11/2012

Kosketus

 Pienikin kosketus
 - hipaisu -
 voi kertoa enemmän kuin tuhat sanaa.

 Laukaista erinäisiä asioita,
 kertoa omaa tarinaansa.

 Sanattomista asioista.


21/11/2012

Käyttöohjeet

 Ota mukaan,
 kokoa niin hyvin kuin osaat.

 Laita talteen,
 kuljeta aina mukana.

 Älä vain jätä yksin.


 Varjele naarmulta ja kolhuilta,
 kuitenkin hieman kiusaten.

 Säilytä luottamus,
 älä anna syitä nähdä väärin.

 Osoita että olen kaukana turhasta.


 Rakkaudella.


20/11/2012

Paha uni

    Hikeä,
    kyyneleitä.


    Pudotus,
    lävistys.

    Ruumiin ilmestys.


    Onneksi se ei ole totta.


14/11/2012

Hymyn takana

   Suu surullinen,
   kääntyy vielä hymyksi.

   Jos vain saa aikaa.


   Jonkun pitäisi muistuttaa,
   ettei ole täydellinen.

   Antaa aihetta olla onnellinen,
   nauraa ja hymyillä.

   Kuiskata korvaan,
   että virheet ovat inhimillisiä.


   Aina ei voi olla täydellinen -
   edes toisen silmissä.


12/11/2012

Läheisyys

  Lämmin läheisyys,
  pehmeä kosketus.

  Omituinen tunne,
  joka leviää ja muuttaa muotoaan.


  Huulet,
  joista ei koskaan haluaisi päästää irti.

  Kädet,
  joiden ei tahdo loittonevan.


  Sydän joka on onnellinen.


11/11/2012

Sanaton kuiskaus

    Yksin,
    yhdessä.

    Tuulen kuiskatessa.


11/11/2012

Aukko

Joskus tuntuu ettei ole tarpeeksi,
yhtään mihinkään,
kenellekkään.

Tuskissaan,
kera ystävien.

Koska jotain on vain vinossa.


5/11/2012

Vesi ja etäisyys

Sumuinen ilma,
hento tuuli.

Hiukset kasvoilla,
kyyryssä joen toisella puolen.

Kyynel valuu hiljalleen.


Tuuli vetää toiseen suuntaan,
mutta pidän polveni visusti mutaisessa maassa.

Haluan luoksesi,
tietää mikä on vialla.

En pääse,
en tiedä.


Alkaa sataa,
ilma synkkenee.

En saa vastakaikua.


Kyyristyn maahan,
en voi jatkaa matkaani yksin,
haavoittuvana.



Nukahdan.

Näen unta,
ensimmäisestä kerrasta jolloin näin sinut.

Paistoit auringon lailla muiden yli,
sinussa oli,
ja on yhä jotain erikoista.

Ainutlaatuista.


Hiuksesi,
kasvosi.

Jokaikinen eleesi,
koko olemuksesi.

Silmäsi,
jotka kertovat syvää tarinaa.


Et koskaan kadonnut pitkäksi aikaa,
tiesin,
että päätyisit samaan paikkaan kuin minä.

Toivoin niin kovasti,
koska tiesin sen olevan oikein.

Sinulla olisi kaikki kunnossa,
pääsisit sinne minne haluat.

Kaikki oli vasta alkamassa.


Nyt kaikki on näin,
pienistä pisaroista muotoutunut kokonaisuus.

Vesi valuu...
mutta mihin suuntaan?


2/11/2012